Hej på dig, rakkaat lapset! Taas on viikko vierähtänyt ja täälläkin ollaan vielä hengissä kuun vaihtumisen partaalla.. Tehtiin taas tuossa maanantaina pikku pyöräretki, joka oli hieman mäkisempi kuin ensimmäinen.. Mukavat maisemat perillä oli mitä sumun ja vesisateen keskeltä selvää sai.. Oli muuten jo tuolle pyörälle melko saavutus kun sinne pääsi.. Sen jälkeen keskiö on alkanut roksuttaakin, vissiin oli jossain vaiheessa "momenttia" kehissä.. Ainakin jaloissa tuntui tämän ropin ja pyörän yhdistelmän kuljettaminen paikalliselle "Alpille".. Ah, mutta sitten kun perille pääsi niin norjalainen kaveri vetäsi paikallisen "talon evään", mä otin kokiksen jotta jaksaa takaisinkin polkea ;).. Paluumatka olikin sitte kurveja ja ei norjalainen kuulemma kurveihin uskaltanut tulla siihen malliin "huippupyörällään", mitä mä pyyhkäsin tuolla rollottovalla, natisevalla ja kitisevällä p****kasalla.. Märällä asfaltilla kuulemma pito pettää.. Mä vaan että kyllä se pitää kun menee vaan (tosin oli vähän pienemmät rengaspaineet noissa sirkkelin renkaissa ;) ).. Vauhdilla ne mutkat mennään ja mä nautin täysin siemauksin tuollaisista mutkateistä, jossa tosissaan sai jo kallistella ja vauhtia otettua.. Pysähyttiin välillä ku meinas vähän sateen viilentämä viima 5km alamäissä tuntumaan jo pelkällä t-paidalla ja verkkareilla sateessa.. Kamera vaan jäi matkasta, mutta ei se varmaan sinne kosteuteen ois halunnutkaan lähteä.. Hyviä ilmeitä sai alamäissä ohiajavista autoista kun yritti kyyryssä vetää maksiminopeutta rinnettä alas vesisateessa.. Mikä sade =) ? Huipulle pääsy vei 2,5 tuntia ja alastulo tunnin.. Mukava reissu kaiken kaikkiaan, vaikka pelotti että milloin tuo kehonkuljetin hajoaa alle.. Eipä sen tartte enää kestääkään ku kuukauden ja sitten lähtee pyörien taivaaseen.. Tuli jo vähän suunniteltua juttuja sen varalle =)..
Tällä viikolla on sitten ollut kokouksia englannin kurssilla ja kyllä pitää sanoa, että en oo eläissään tuntenut olevan avuttomampi enkun kurssilla kuin nyt oon.. Tiedä sitten, sotkeeko tuo saksan opiskelu vaan mikä, mutta vaikeata se on keskustella ja pysyä matkassa jossain kokouksessa.. Siihen vielä pitäs parit tiukat ex-temporee-kyssärit nakata keskustelun lomassa.. Eih.. Ei oo musta tollasiin kokouksiin, mutta läpi vedetään kurssi..
Pikkasen ollu taas näitä yhteentörmäyksiä kursseissa.. Heti saksan vastaava opettaja naurahti kun meiti astui huoneeseen.. Vissiin arvas millä asialla Suomen vaihtari on taas.. Minkä sille mahtaa ettei passaa koulutusohjelmat keskenään huonostikaan.. Noh, se on lepponen tyyppi ja asiat on aina saatu sovittua vaikka saksaksi käydäänkin keskustelua.. Ei tahdo vieläkään sujua tuo saksa.. Huomaa heti kun muutama saksan tunti jää käymättä niin jo alkaa takkuamaan.. Käytännön puheharjoituksia ei korvaa mikään.. Pitäis vaan jonku kanssa olla aina puhumassa saksaa täällä päässä.. Tahtoo vaan noilla kämppiksillä olla vaan omat hommansa aina.. Eikä kehtaa aina kovin työntää nokkaa, joka asiaan.. Tai sitten se on vaan mun luonteenpiirre.. Oli miten oli, kielen opiskelun kannalta puhuminen on VÄLTTÄMÄTÖNTÄ tuloksien saamiseksi..
Opariakin (opinnäytettä) olen tuossa silloin tällöin vääntänyt ja sen pääkohtia alkaa olemaan jo kasassa.. Nyt vaan vetää mieltä matalaksi nämä koulussa olevat vastoinkäymiset ja samalla kirjoittamisvimma uhkaa sammua mutta jospa se tästä.. Tulipas taas kunnon avautuminen tänne bittivirtaan, mutta eikö se ole tarkoituskin tällaisilla blogeilla.. Kirjoittaminen on helppoa, etenkin suomeksi, mutta meneppä sitte saksaksi sama vääntään... MOTRO!!!
EDIT: niin tosiaan, uusia kuvia siitä tietämättömille uudessa linkissä..
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti